Valaistuksen ohjausjärjestelmä mahdollistaa joustavan käytön eri tilanteisiin ja tunnelmiin, mutta voi myös vähentää valosaastetta, säästää energiaa ja lisätä turvallisuutta. On kuitenkin syytä muistaa, että hyväkin ohjausjärjestelmä on vain yhtä hyvä kuin on sen käyttöönotto ja kunnossapito. Tässä osiossa on lyhyesti esitelty ohjausjärjestelmien ominaisuuksia ja eroja.

Nykyään valaistuksenohjaus on IoT:n eli "esineiden Internetin" kautta tullut osaksi laajempaa kokonaisuutta varsinaisen valaistuksen ohjauksen lisäksi. Hankittaessa ohjausjärjestelmää onkin syytä huomioida mitä muita tarpeita käyttäjillä ja kaupungilla on kaupungin tilannekuvan kartoittamiseksi. Valaistusverkko kattaa ison osan taajama-aluetta, pylväät nousevat maasta huomattavan korkealle ja valaistus vaatii sähköä. Tästä johtuen valaistusverkkoa onkin pohdittu käytettäväksi erilaisten sensoreiden ja muun tekniikan asennusalustana. Sensoreilla pystytään mittaamaan esimerkiksi katujen käyttöastetta ja ilmansaasteita, mutta myös paikantamaan häiriöitä kaupunkitilassa, kuten rikkoituneen ikkunan ääniä tai hälytyssireeneitä. Lisäksi valaisinpylväisiin voidaan asentaa kameroita, kaiuttimia, mainoslaitteita ja vaikkapa latauspisteitä.

 

Toinen merkittävä, jo suunnittelussa huomioitava asia on laajennettavuus; kuinka hyvin järjestelmä pystyy ohjaamaan erilaisia valaisimia, toimittajan tarjoama tuotetuki, onko järjestelmä jo kehityskaaren lopussa vai kehittääkö toimittaja aktiivisesti järjestelmää edelleen ja kuinka hyvin kolmannet osapuolet pääsevät integroitumaan osaksi järjestelmää tai jatkamaan sitä eteenpäin. Avoin API-rajapinta (Application Programming Interface) on tärkeää kolmansien osapuolien integroitumiseksi järjestelmään.

Läheskään kaikilla aluella ei ole tarpeen toteuttaa valaisinkohtaista ohjausta ja onkin syytä huomata, että jotta koko valaistusverkko saadaan saman järjestelmän taakse, on järjestelmässä syytä olla releohjausyksiköitä sijoitettavaksi vanhoihin valaistuskeskuksiin. Nämä voivat ryhmä- tai keskuskohtaisesti ohjata valaistusverkkoa ilman sen suurempaa älyä. Usein onkin syytä pohtia saneerauksen tai uuden alueen lähtötilanteessa, onko monimutkainen äly tarpeen ja millaisia hyötyjä sillä haetaan. 

Kaikki ohjausjärjestelmät perustuvat johonkin järjestelmä-protokollaan, joka puolestaan määrittää järjestelmän ominaisuudet. Nykyaikaikaisessa valaistuksen ohjauksessa ohjelmistojen ja applikaatioiden merkitys kasvaa jatkuvasti ja itse laitteiden merkitys vähenee. Pääasia on, että ne tukevat käytettävää ohjelmistoa. Tämä siksi, että lähes kaikki himmennettävät valaisimet ja liitäntälaitteet kykenevät nykyään samoihin temppuihin - kysymys on vain siitä, mikä taho tekee yksinkertaisimman ja monipuolisimman ohjelmiston. Lähes kaikilla langattomilla tekniikoilla on asennusetäisyyksiä rajoittavia ominaisuuksia ja langallisilla järjestelmillä taas kaapelointiin liittyvät haasteet.

Huomioitavaa on, että liitäntälaitteen laadulla on myös valon laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten valon nopeataajuinen välkkyminen ja saavutettava himmennystaso.

Energiansäästöstä saatavilla kustannussäästöillä ei älykästä valaistusta juuri pystytä perustelemaan, sillä investointikustannukset ovat vielä melko suuria ja saavutettu säästö voidaan myös saada aikaan liitäntälaitteisiin integroitavilla himmennysprofiileilla, jotka toimivat itsenäisesti. Tällöin kehittyneemmän, älykkään valaistuksen hankintaa pitääkin perustella muilla eduilla; esimerkiksi vika- ja huoltoraportoinnin automatisoinnilla, järjestelmän helppokäyttöisyydellä tai sen mahdollistamilla muilla eduilla ja uusilla palveluilla. Älyä voidaan perustella myös valosaasteen tai ympäristönsuojen näkökulmasta. Näille monille ominaisuuksille on usein haasteellista kirjoittaa hintalappua, joten edelleen puhutaan paljon energiansäästöstä. 

 

Tutustua alla eri protokollien ja järjestelmien kuvauksiin ja eroihin: 
 

Erilaiset ohjausjärjestelmät ja niiden ominaisuudet